Developing and implementing a human factors (HF) tool to improve safety management in the nuclear industry

This research report describes the development and implementation of an HF tool and the outputs of this process during the research project HUMTOOL (Applying an HF tool to learn about and to analyse the human contribution to nuclear safety) in 2015-2017. In this research report, we summarise the development phases of the HF tool and evaluate the user experiences of the HF tool. We also ponder possibilities for nuclear actors (power plants, regulator, project organisation) to implement the HF tool, and identify areas in which the HF tool needs further development. We utilise findings of workshops and interviews conducted in 2015 and 2016 as background material. Mainly, this report summarises the work done in 2017, which produced research material comprising the intervention material and group interviews collected in five workshops with different nuclear actors, two NPPs, one NPP project and a regulator. To provide a solid basis for the HF tool, we also present the origin and theoretical background of the HF tool, made for Finnish air traffic management in the 2000’s, to be utilised in the future development of the tool

Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä

Sähkömagneettisten kenttien aiheuttamat häiriöt ovat vain harvoin niin voimakkaita, että työntekijän ei ole mahdollista jatkaa työtään tahdistimen asentamisen jälkeen. On kuitenkin työtilanteita, joita tahdistimen saaneen työntekijän on vältettävä. Tässä opasvihkossa kuvataan lyhyesti mitä nämä häiriöt ovat, missä niitä voi esiintyä ja millaisia riskinarviointeja työpaikoilla voidaan tehdä

Sydäntahdistinpotilaan työhön paluun tukeminen

Työvoiman ikääntyessä sydämen toimintahäiriötä potevien työntekijöiden määrä lisääntyy. Suomessa on nykyisin noin 30000 sydäntahdistinta tarvitsevaa henkilöä, joista noin 10 % on yhä mukana työelämässä. Sydäntahdistimia on aikaisemmin pidetty eläkeikäisen väestön sydänsairauksien hoitoon liittyvinä, mutta nykyään tahdistimia käytetään monien erilaisten sydänsairauksien hoidossa ja tahdistimia asennetaan yhä useammin myös nuorille henkilöille. Siten tahdistinhoidettujen työikäisten määrä lisääntyy jatkuvasti

Merenkulun turvallisuuskulttuurin arviointi ja kehittäminen - parempaa turvallisuutta inhimillisten tekijöiden hallinnalla : Seasafety-loppuraportti

Merenkulku on turvallisuuskriittinen ala, jossa moninaiset tekijät voivat johtaa matkustajien, henkilöstön, ulkopuolisten tekijöiden tai ympäristön vahinkoon. Millainen turvallisuuskulttuuri toimialalla vallitsee? Miten uudistaa merenkulun turvallisuusajattelua ja turvallisuuskulttuuria? ”Merenkulun turvallisuuskulttuurin arviointi ja kehittäminen – parempaa turvallisuutta inhimillisten tekijöiden hallinnalla” (SeaSafety) -hankkeessa merenkulun nykyistä turvallisuustilannetta, sen kehittämisen tarpeita ja edellytyksiä lähestyttiin sekä turvallisuuskulttuurin että inhimillisten tekijöiden näkökulmien avulla. Hankkeessa tutkittiin merenkulun nykyisiä turvallisuusjohtamisen käytäntöjä ja turvallisuuskulttuurin piirteitä kyselyjen, dokumenttianalyysin sekä yksilö- ja ryhmähaastattelujen avulla. Lisäksi järjestettiin neljä työpajaa, joiden tavoitteena oli turvallisuusajattelun kehittyminen ja turvallisuuskulttuurin parantaminen systeemitasolla, yhdessä merenkulun toimijoiden kanssa

Operating model for managing accidental overexposure to RF-fields

In this project an operating model was developed to situations where occupational radio frequency (RF) field overexposure is suspected. The model gives guidance how to react quickly and correctly to possible overexposure situations. Clear instructions will help to deal with unexpected exposures systematically in the workplace, occupational health care and, if necessary, specialized care. In the project the whole process was taken into account from the technical measures to the occupational health service guidelines, medical examinations and communication at work. These guidelines allow the suspected overexposure situations to be dealt with in a transparent and documented way, so that the workers safety can be ensured and possible adverse effects detected

Toimintamalli RF-kenttien aiheuttamissa tapaturmaisissa ylialtistumistilanteissa

Raportissa esitellyn toimintamallin avulla tapaturmaisiin, RF-kenttien aiheuttamiin ylialtistumistilanteisiin voidaan reagoida nopeasti ja oikein. Radiotaajuisille RF-kentille voi altistua esimerkiksi masto- ja kattotöissä sekä erilaisissa testaustilanteissa. Selkeät ohjeet auttavat käsittelemään poikkeavia altistumisia systemaattisesti koko riskinhallintaketjussa: työpaikoilla, työterveyshuolloissa ja tarvittaessa myös erikoissairaanhoidossa. Toimintaohjeiden avulla epäillyt ylialtistumistilanteet voidaan käsitellä avoimesti ja dokumentoidusti, jolloin työntekijän turvallisuus voidaan varmistaa ja mahdolliset terveyshaitat selvittää

Turvallisuuden edistäminen opetusalalla : Edusafe-projektin loppuraportti

Suomalaisia oppilaitoksia on yleisesti pidetty turvallisina työskentely-ympäristöinä, mutta viime vuosina niissä on tunnistettu runsaasti turvallisuushaasteita. Työterveyslaitoksen ja Turun yliopiston toteuttamassa EduSafe-tutkimus- ja kehittämishankkeessa oppilaitoksen turvallisuutta arvioitiin ja kehitettiin henkilöstön, työn ja työpaikan turvallisuuden näkökulmasta, tarkastelemalla turvallisuusjohtamisen käytäntöjä, turvallisuuskulttuuria ja turvallisuusosaamista opetusalan työyhteisöissä. Alku- ja loppukartoitus tehtiin kyselyin ja ryhmähaastatteluin. Lisäksi toteutettiin neljä interventiota. Tutkimukseen osallistui kymmenen organisaatiota: Helsingin kaupungin opetusvirasto, Solakallion koulu, Botby grundskola, varhaiskasvastusviraston iltapäivätoiminnan ohjaajat (kehitysvamma- ja autististen yksikkö), Helsingin kaupungin palvelukeskus, Riihimäen opetustoimi sekä neljä normaalikoulua/opettajankoulutuslaitosta (Helsinki, Turku, Rauma, Savonlinna). Tutkimukseen osallistunut opetusalan henkilöstö arvioi opetusalan turvallisuusilmapiirin hyväksi tai melko hyväksi. Syvällisemmässä tarkastelussa oppilaitosten turvallisuuskulttuuri osoittautui kuitenkin sirpaleiseksi ja henkilösidonnaiseksi, eikä sen kehittämiseksi ollut kokonaisvaltaista turvallisuuden hallinnan mallia tai tämän pohjalta kehiteltyjä työkaluja ja malleja – turvallisuuden hallinta on pysynyt jäsentymättömänä, haastaen henkilöstön jaksamista. Turvallisuuden kehittämistä pidettiin tärkeänä, mutta sen toteuttaminen jäi osittain ulkokohtaiseksi eikä turvallisuusasioissa välttämättä otettu omaa toimijuutta. Turvallisuuskulttuuria voi kuitenkin kehittää eri menetelmin. EduSafe-hankkeessa opetusalalle kehitettiin kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinnan malli, jossa on kuvattu vaativien tilanteiden ennakointi, tilannehallinta, jälkihoito sekä yhteisesti jaettu oppiminen. Mallia käyttämällä turvallisuuden hallinnasta tulee systemaattista, yhteisesti jaettua toimintaa ja sillä on pysyvämpiä tuloksia kuin yksilölähtöisellä, hajautuneella toiminnalla. Mallin osia testattiin projektin aikana toteuttamalla ennakoinnin (Muutospaja), tilannehallinnan (Vihreä risti, Stop väkivallalle), jälkihoidon (Hetipurku) sekä yhteisen jakamisen interventioita (kaikki interventiot). Interventioiden käyttökokemuksista saatiin oppia opetusalan turvallisuuden kehittämistä varten tulevaisuudessa. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostivat resilienssi, kehittävä työntutkimus, systeemiajattelu ja jatkuva oppiminen. Tutkimuksen tuloksia ja tutkimuksessa tuotettuja välineitä levitetään laajemmin alan toimijoille osana opettajankoulutusta, sekä Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) ja Kuntatyönantajien (KT) välityksellä. Alan toimijat hyödyntävät projektin malleja ja työkaluja jo nyt toiminnassaan

Työturvallisuuden tiedonkeruu : laatua kehittäen

Laadukkaan datalähtöisen työturvallisuuden kehittämisen taustalla on systemaattista ja tarkoituksenmukaista työturvallisuusdatan keräämistä ja analysointia. Parhaimmillaan näin syntyvät toimivat organisaatioiden työturvallisuuden kehittämispolut. Tämä opas esittelee työturvallisuuden parantamiseen tähtääviä toimenpidesuosituksia, jotka on laadittu tyypillisten, tunnistettujen ongelmatilanteiden ja haasteiden ratkaisemiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi inhimillisiin tekijöihin liittyvät turvallisuusjohtamisen kehityskohteet tai organisaatioiden tietojärjestelmien muutostarpeet. Organisaatioiden lakisääteisen työturvallisuusdatankeruun lisäksi tarvitaan työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin kohdistuvan datankeruun kohdentamista. Oppaassa käsitellään organisaatioiden tietotarpeita ja esitetään ratkaisuja datankeruun kohdentamiseen siten, että rajallisilla resursseilla saadaan turvallisuusjohtamisen kannalta olennainen tieto hyödynnettävässä muodossa. Tämä opas avaa näitä kysymyksiä ja antaa ideoita sujuvaan datapohjaiseen työturvallisuustyöhön. Käytämme tässä oppaassa termiä organisaatio kuvaamaan sekä työpaikkoja, organisaatioita että yrityksiä. Opas ei kuitenkaan ole kaikenkattava, sillä datan hyödyntämisessä on monia oikeita toimintatapoja. Tässä oppaassa on koottu tiiviiseen muotoon Turvallisuusjohtamisen kehittäminen tiedonlouhinnalla - AI Safety -tutkimushankeessa pohdittuja ja tutkittuja työturvallisuusdatojen käyttöön liittyviä kysymyksiä

Tutkittua tietoa organisaation datasta - vastuullisesti ja eettisesti : Opas henkilötunnisteisen organisaatiodatan tutkimuskäyttöön

Datalähtöisen tutkimuksen yleistyessä ja teknologian kehittyessä, tutkijat ja organisaatiot ovat havainneet mahdollisuuden työpaikoilla kerätyn ja kertyvän datan entistä laajempaan hyödyntämiseen tutkitun tiedon tuottamisessa. Organisaatioissa saattaa kuitenkin olla arkuutta ja monia kysymyksiä lähteä mukaan dataan liittyviin tutkimuksiin, sillä se edellyttää usein datan luovuttamista oman organisaation ulkopuolelle tutkimuslaitosten käyttöön. Tällöin voi herätä kysymyksiä myös siitä, miten dataa voi ylipäätään luovuttaa tutkimukseen eettisesti ja tietosuojan mukaisesti. Datan käyttö tieteelliseen tutkimukseen on Suomessa tietosuojalainsäädännön mukaan yleisen edun nimissä hyväksyttävää ja toivottavaa ja tuo usein suoria hyötyjä myös osallistuvalle organisaatiolle. Tutkimusyhteistyöstä sovittaessa on kuitenkin asioita, joita tulee ottaa huomioon. Opas avaa näitä kysymyksiä ja antaa ohjeita sujuvaan tutkimusyhteistyöhön. Erityisesti asiaa on pyritty kuvaamaan organisaatioiden näkökulmasta